perjantai 5. tammikuuta 2018

Hyvää uutta vuotta


Moi! Tässä tulee raportti loppuvuoden käsitöistä.

Sukkalangan jämiä katsellessani mieleeni juolahti, että voisin kokeilla tehdä pitkästä aikaa vähän kirjoneuletta ja sen kummemmin mallia suunnittelematta neuloin tällaisen punakirjavan pipon.
 

Pipossa on lankoina Pirtaa ja Seiskaveikkaa, neuloin sen kolmepuolikkailla puikoilla ja se painaa 79 grammaa.

Neuloessani rupesin oikein miettimään, että koska olen viimeksi tehnyt kirjoneuletta ja tulin siihen tulokseen että vuosien 1993-1995 aikana taistelin valmiiksi Sirkka Könösen kuusipaidan, joka vei multa kokonaan neulomishalut moneksi vuodeksi. Onneksi paidasta on kuva olemassa:


 (Huomatkaa taustalla äitini mulle tekemä ryijy! Se on Hulda Potilan suunnittelema "Jäärä".)

Kirjoneulepipon lisäksi neuloin jämälangoista 3 muuta pipoa. Nämä kolme on neulottu sekalaisista langoista, joita on käytetty aina 1, 2 tai 3 kerrallaan, riippuen paksuudesta. Suurin osa langoista on tosi vanhoja ja vyötteettömiä, joten en tiedä mitä ovat, villaa ja sekoitteita kuitenkin. Neuloin luonnonvalkoisen kutosen puikoilla, mustassa oli puikkoina sekä kutoset että neloset ja sininen on kokonaan nelosilla.




Musta pipo painaa 95 grammaa


Luonnonvalkoinen pipo painaa 88 grammaa


Sinikirjava pipo painaa 78 grammaa
Lisäksi loppuvuonna valmistui vielä muutamat sukat lopuista paksuista sukkalangoistani.

Adlibriksen Socki-lankaa oli jäljellä vielä 2 kerää värissä Mountain Grey, ja siitä valmistui kolmosen puikoilla kaksi paria sukkia. Ekaa paria aloittaessani purin ja pyörittelin keriä pitkään, enkä millään löytänyt samaa kohtaa, vaan lopulta luovutin ja aloin neuloa sukkia eriparisiksi. Kun varret oli jo neulottu, selvisi, että kerät olikin jostain syystä keritty eri suuntiin. Tein ekat sukat valmiiksi ja toisia aloittaessani lähdin toisen kerän eri suunnasta jolloin sain saman aloituskohdan. Ihan samanlaiset ei toisetkaan ole, koska langassa oli solmu ja väri jatkui vähän eri kohdasta. Mutta mitäpä se haittaa!




Pidemmät painaa 106 grammaa


Lyhyemmät painaa 99 grammaa


Tummanpunaisen seiskaveikan jämästä sain vielä lyhytvartiset sukat: nämä painavat 76 grammaa.

Vaaleansinisen ja vaaleanpunaisen Pirta-langan loput käytin tällaisiin sukkiin:


Painoa 92 grammaa.

Lopusta Pirtasta ja Seiskaveikasta aloin vielä varrettomia kesäsukkia, mutta lanka loppui pikkuisen kesken ja jouduin jatkamaan valkoisella (kaksinkertaisella) Regialla.


Nämä painavat 73 grammaa. 

Tässä lopuksi vähän vuodenvaihteen tilastoa:  

Neuloin vuonna 2017 ihan hullun lailla, sukkia ja lisää sukkia ja ihan kohtuullisen paljon muutakin.  Jyväskylän neulefestarit jotenkin innoitti vielä lisää, hiukan tuli opeteltua uuttakin, vaikka enimmäkseen neuloinkin tuttua perussukkaa telkkaa katsellessa. Neuloin sukkia ja töppösiä yhteensä 48 paria, lisäksi 14 pipoa, 4 huivia, 4 kauluria tai huivi/kauluria, 2 pikkuponchoa, 2 ranteenlämmittimet, tunikan, takin, topin, hupun sekä yhden kaulakorun.  Yhteensä näistä kertyi 79 työtä ja 9053 grammaa kulutettua lankaa.

Vuoden 2018 neulomissuunnitelmissa on kuluttaa vanhoja lankoja pois ja neuloa isompia töitä - sukkalankoja ei tällä hetkellä varastossani ole kuin hiukan ohutta Regiaa sekä kashmiria sisältävää unisukkalankaa.

Alkuvuodesta olen nyt neulonut liki 11 vuotta sitten Tallinnasta ostamastani langasta tunikaa. Kaapissa löytyy tuoreempia lankoja muutamaan muuhun puseroon tai jakkuun, sekä aika ihania huivilankoja. Sekä paljon lisää niitä sekalaisia jämälankoja, joista ehkä joku päivä innostun taas väsäämään pipoja tai huiveja tai ties mitä - sukkiin ne eivät kelpaa…

 Tässäpä taas tällä erää, alkavana vuonna yritän kirjoitella tänne hieman useammin, sikäli kun jotain valmistuu. Sekä panostaa vähän valokuvaamiseenkin…

 Oikein ihanaa uutta vuotta!

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Syksyn kutimia

Aikaa on taas vierähtänyt viime postauksesta. Neulonut olen tosi paljon, joten toivottavasti pysyn itse kärryillä, mikä kuva kuuluu mihinkin. Aloitetaan sukista: Kaikki nämä kymmenen paria on neulottu kolmosen puikoilla, valmis koko vaihtelee siinä 38-41 paikkeilla, vähän tyyliin mikä siitä nyt sattui tulemaan.


7 veljestä 85 grammaa


7 veljestä 85 grammaa


Socki The 70's 84 grammaa


7 veljestä 79 grammaa


Pirta 90 grammaa


Socki The 70's 87 grammaa


Socki Twilight 96 grammaa


Socki Twilight 81 grammaa


Pirta 100 grammaa


Pirta 97 grammaa

Sitten olen neulonut palatossuja nelosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta ja 13 silmukalla. Lankana Seiskaveikkaa, Jannea ja kaiken kirjavia Sockin jämiä.


Keltavoittoiset 141 grammaa


Sinipunakirjavat 145 grammaa


Sinivihreät 142 grammaa. 

Sukkia ja tossuja on ollut koko ajan puikoilla, mutta olen neulonut isompaakin: 


Mulla on toistakymmentä vuotta ollut lankalaatikossa 900 grammaa keltaista seiskaveikkaa, josta ostaessani kuvittelin kutovani pakkaspaidan itselleni. Saatuani langat kotiin tajusin, etten kuitenkaan ikinä käyttäisi paitaa jossa näyttäisin jättiläisappelsiinilta, olen miettinyt että mitä siitä oikein tekisin. Lopulta päädyin helppoon neulottuun shaaliin, johon voi telkkaa katsoessa kietoutua. Innostuin sitten neulomaan tästä vähän turhankin pitkän, mutta saa nyt olla tuollainen. Neuloin vitosen puikoilla, 120 silmukkaa ja 444 kerrosta. Painoa kertyi 739 grammaa, ja loput kulutin tuolla aiemmin jo mainittuihin sukkiin ja töppösiin. 


Sitten tein pari pikkuponchoa:


Ensimmäinen on mustaa Heleniä, kun en muutakaan keksinyt mihin tuota vähän vahingossa lankalaatikkooni eksynyttä akryyliä voisi käyttää. Neuloin vitosen puikoilla kahdessa kohtaa leventäen niin kauna kuin lankaa riitti. Painoa kertyi 152 grammaa.


Toisen Pikkuponchon tein ystävälleni hartianlämmittimeksi, siinä levensin vain yhdessä kohtaa. Lankana on  ikivanha Novitan Came, jossa on villan lisäksi hieman kamelia. Neuloin nelosen puikoilla ja painoa kertyi 148 grammaa.


Lankalaatikon tyhjennysoperaatiossa otin työn alle myös vähän puuvillaa: Neuloin joku vuosia sitten Catania Grandesta puseron ja lankaa jäi yli niin paljon, että sain siitä vielä topin. Neuloin ylhäältä alas, virkkasin kädenteille ja pääntielle tueksi kiinteitä silmukoita ja muuten vaan neuloin niin pitkään kuin lankaa riitti. 


Puikkoina vitoset, painoa kertyi 422 grammaa. 


Sitten kulutin pois ikivanhoista langoistani punaisia: olen neulonut joskus ennen blogia ison villatakin, jossa oli kolmea eri punaisen sävyä neulottu yhdessä: kirkas Maija sekä kaksi eri sävyistä, hieman tummempaa ohutta lankaa Wetterhoffilta. En muista mikä langan nimi oli eikä vyötteitä ollut enää. Neuloin samalla kolminkertaisella tupsulakin, kaulurin sekä kämmekkäät. 



Pipo painaa 117 grammaa ja on neulottu kolmepuolikkailla.

Kauluri ja rannekkeet on neulottu kutosilla, Kauluri painaa 163 grammaa ja rannekkeet 73 grammaa. 


Rannekkeet ei kyllä näytä tuossa kuvassa yhtään miltään, mutta kädessä kivan rouheaa neulosta. 

Sitten vielä pipoja:


Tässä 79 grammaa painavassa pipossa lankana on siskolta Tallinnanreissulla saatu ihanan tuntuinen Lana Gatto Misina, puikot kolmepuolikkaat.


Äiti on kauan toivonut vaaleanharmaata makkarapipoa, ja nyt hän sitten sai sellaisia kaksikin kappaletta. Tämä ensimmäinen makkarapipo on neulottu kaksinkertaisesta Lana Gatto Vip -langasta kolmosilla. Se painaa 75 grammaa. 


Koska lankaa oli reilusti, neuloin toisen melkein samanlaisen, mutta nyt yksinkertaisesta langasta kolmosilla. 


Tämä ohuempi pipo painaa vain 33 grammaa. 


Ja koska lanka ei vieläkään loppunut, neuloin vielä helmineulepannan kaksinkertaisesta langasta, kolmosilla ja siihen sain kulumaan 26 grammaa. 


 Tukholman reissulta mukaan tarttui pari kerää haalean keltaista Sandnes Tynn Alpaca Ull -lankaa. Tein siitäkin makkarapipon.
 

Neuloin kolmosilla kaksinkertaisesta langasta ja pipo painaa 77 grammaa. 


Lankaa jäi pikkuisen ja päätin tehdä lopusta rannekkeet, mutta koska keltainen yksin ei oikein olisi riittänyt, laitoin harmaan pipolangan jämät raidoiksi. Kaksipuolikkailla puikoilla neulotut rannekkeet painavat 31 grammaa.


Sitten vielä yksi makkarapipo: 


Tämä viininpunainen makkarapipo on seiskaveikkaa ja se on neulottu kolmepuolikkailla puikoilla ja painaa 61 grammaa. 


Tässäpä olikin taas raportilla pituutta, pari pientä juttua on valmistunut näiden jälkeenkin, mutta niistä sitten toisella kertaa. Tavoitteena on tän vuoden puolella vielä parit sukat ja ensi vuoden aionkin aloittaa sitten isommilla projekteilla. Mutta niistäkin sitten myöhemmin lisää. 

Hyvää Joulun odotusta, kohta se jo onkin! 





tiistai 19. syyskuuta 2017

Syysterveiset

Moikka!

Tässä raporttia loppukesän/alkusyksyn valmistuneista kutimista. 


Neuloin vielä yhden Midsummer Hazen, koska malli on tosi kiva tehdä ja mukava käyttääkin. Tein tämän siskolleni synttärilahjaksi. Lankana on tässäkin Katia Air Lux, kuten edellisen postauksen tummanpunaisessa, mutta tällä kertaa käytin kahta eri petrolinsinisen värisävyä. 


Huivi on neulottu kolmosen puikoilla ja se painaa 91 grammaa, ja tällä kertaa neuloin pitsiä yhden mallikerran enemmän kuin ohjeessa. 


Sitten telkkaa katsoessa on syntynyt taas muutama pari sukkia.


Adlibris Socki -langan värisävy nimeltä Baby feet on näiden kahden parin lankana. Puikkoina kolmoset ja ekat sukat painaa 85 grammaa.


Toiset pastelliset Baby feet -sukat painaa 87 grammaa.


Sukkalankojen jämiä olen saanut kulutettua kahteen pariin:

Tummasävyiset sukat on neulottu Regian College-raitalangasta kakspuolikkailla puikoilla, painoa 82 grammaa.


Näissä sukissa on käytetty Nallea, valkoisella jatkettu Kukkaketo-sarjan Kesäkimppu-lankaa. Puikot oli näissäkin kakspuolikkaat ja nämä painaa 56 grammaa.


Lopuksi vielä pipo, jonka neuloin kaksinkertaisesta Lang Mille Colori Socks & Lace Lux langan jämästä. Tein kolmosen puikoilla, että tulee tiivistä, mutta lanka loppui pikkuisen kesken. Päätin kumminkin tyytyä lopputuloksen ja tein pikaisen kavennuksen, mihin lanka riitti. Mutta kyllä tuo pipo sitten kumminkin tarpeeksi syvä on, jos hiukset on auki, ponnarin kanssa se ei mahdu. Pipo painaa 56 grammaa. Mulla on tästä langasta joku vuosi sitten neulottu huivi.

Tällä hetkellä mulla on puikoilla vaaleanpunaisten sukkien lisäksi joulunpunainen villatakki, jota olen neulonut tähän mennessä päälaelta korville asti! Kuulostaako omituiselta?